Viidakkoretki Panamassa

Olemme tutustuneet viereisessä Buenaventuran lahdessa asuvaan suomalaiseen pariskuntaan Marjaan ja Heikkiin. Heikki tekee hommia "apinainstituutille" ja käy viikoittain tutkimusaseman ympärillä olevassa metsässä asentamassa ja huoltamassa riistakameroita. Pari päivää sitten me pääsimme mukaan! Ensin ryskäsimme puolisen tuntia maastoautolla ylös vuorelle -ajoittain tie oli pelkkää kivirykelmää, mutta läpi päästiin (tie oli nyt kuulemma hyvässä kunnossa, sadekaudella on ihan toisin). Tien varrella oli muutama vakituisesti asuttu talokin, siis muutkin kuin suomalaiset ovat erakkoja:-)

Tässä jossakin on polku?

Ylhäältä löytyi tutkimusasema, iso talo kaikkine mukavuuksineen, sähköt aurinkopaneelein, sadevedenkeräysjärjestelmä ym. Terassilla nautittujen aamupala-voileipien jälkeen suunnistimme Heikin perässä metsään pukeutuneina pitkiin lahkeisiin,  hihoihin ja itikkamyrkkyyn. Polun alkupää oli helppokulkuinen ja selvästi erottuva väylä metsässä, mutta sitten käännyimme lähes koskemattomaan viidakkoon. Osittain kuljimme vanhaa polkua, jonka todisteina pusikosta löytyi merkiksi laitettuja punaisia muovinauhoja. Osittain oikaisimme ja teimme uuden "polun". Tai Heikki teki, katkoen oksia macchetella sen verran, että mahduimme kulkemaan, turhaan ei kasvillisuutta katkottu.

Mahtava puu kiivettäväksi, seuraavaksi kamera siis sinne?

Löytyikö jaguaareja? Kuristajakäärmeitä? Ei. Löytyi metsän rauhallisuus ja aitous. Löytyi viidakon äänet: jokin jatkuvaa pienen sirkkelin ääntä pitävä ötökkä, erilaisia linnun ääniä, surinaa ja sirinää, kahinaa ja rapinaa, pieniä hetkiä pelkkää hiljaisuuttakin, Löytyi paljon puita ja pensaikkoa, luonnon omia taideteoksia. Löytyi hämähäkkejä, isoja ja pieniä muurahaisia. Löytyi termiittien pesiä. Löytyi muurahaisten jätekasoja. Löytyi Panaman kirkkaan sininen kansallisperhonen. Löytyi iso vihreys, jokapuolella, myös ylhäällä taivasta vasten. Löytyi kuivia joenuomia, joiden pohjaa pitkin kävelimme. Löytyi myös pieni joki, joka sadekautena paisuu isoksi, kun siihen yhtyvät kaikkien nyt kuivien uomien vedet.

Muurahaisten toiletti-tuotetta, jonka ne kantavat pois pesän sisältä.

Termiittien pesä

Muurahaisten pesä tämäkin

Mitään isompaa me emme nähneet, mutta meidät varmasti nähtiin. Tunsimme sadat silmäparit ympärillämme tuijottamassa hulluja turisteja, jotka rämpivät vapaaehtoisesti pusikossa. Viiden tunnin reissun puolivälissä pidimme evästauon joen rannan kivillä istuen. Virtaava vesi katseltavana ja kuunneltavana vihreyden keskellä sinisten korentojen ja perhosten lentäessä ympärillä, mahtavaa!!!:-)

ISO KIITOS Heikille mieleen jäävästä päivästä, monista kertomuksista ja asiantuntevista tiedoista.